Wikipedia
Katso artikkeli Boikotti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

boikotti (5)

  1. painostusmuoto, joka perustuu taloudellisten suhteiden katkaisemiseen, esim. jättämällä tietyn valmistajan tuotteet ostamatta
    Erdogan vaati ranskalaistuotteiden boikottia ja syytti länsimaita islaminvastaisuuden lietsomisesta. (is.fi)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈboi̯kot̪ːi/
  • tavutus: boi‧kot‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi boikotti boikotit
genetiivi boikotin boikottien
(boikottein)
partitiivi boikottia boikotteja
akkusatiivi boikotti;
boikotin
boikotit
sisäpaikallissijat
inessiivi boikotissa boikoteissa
elatiivi boikotista boikoteista
illatiivi boikottiin boikotteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi boikotilla boikoteilla
ablatiivi boikotilta boikoteilta
allatiivi boikotille boikoteille
muut sijamuodot
essiivi boikottina boikotteina
translatiivi boikotiksi boikoteiksi
abessiivi boikotitta boikoteitta
instruktiivi boikotein
komitatiivi boikotteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo boikoti-
vahva vartalo boikotti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

brittiläisen Charles Cunningham Boycottin (1832–1897) sukunimestä

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • boikotti Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Boikotti. Kotimaisten kielten keskus