bongot
Suomi muokkaa
,_Glen_Island_Casino,_New_York,_N.Y.,_ca._July_1947)_(LOC)_(5062512234).jpg)
Substantiivi muokkaa
bongot (1) (monikollinen)
- kuubalainen lyömäsoitin, joka koostuu kahdesta yhteen liitetystä pienestä rummusta
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈboŋːot̪/
- tavutus: bon‧got
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | bongot |
| genetiivi | – | bongojen |
| partitiivi | – | bongoja |
| akkusatiivi | –; – |
bongot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | bongoissa |
| elatiivi | – | bongoista |
| illatiivi | – | bongoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | bongoilla |
| ablatiivi | – | bongoilta |
| allatiivi | – | bongoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | bongoina |
| translatiivi | – | bongoiksi |
| abessiivi | – | bongoitta |
| instruktiivi | – | bongoin |
| komitatiivi | – | bongoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | bongo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |