bonjaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaabonjaaminen (38)
- teonnimi verbistä bonjata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | bonjaaminen | bonjaamiset |
| genetiivi | bonjaamisen | bonjaamisten bonjaamisien |
| partitiivi | bonjaamista | bonjaamisia |
| akkusatiivi | bonjaaminen; bonjaamisen |
bonjaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | bonjaamisessa | bonjaamisissa |
| elatiivi | bonjaamisesta | bonjaamisista |
| illatiivi | bonjaamiseen | bonjaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | bonjaamisella | bonjaamisilla |
| ablatiivi | bonjaamiselta | bonjaamisilta |
| allatiivi | bonjaamiselle | bonjaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | bonjaamisena (bonjaamisna) |
bonjaamisina |
| translatiivi | bonjaamiseksi | bonjaamisiksi |
| abessiivi | bonjaamisetta | bonjaamisitta |
| instruktiivi | – | bonjaamisin |
| komitatiivi | – | bonjaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | bonjaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
bonjaamis- | |