bylsiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaabylsiminen (38)
- teonnimi verbistä bylsiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | bylsiminen | bylsimiset |
genetiivi | bylsimisen | bylsimisten bylsimisien |
partitiivi | bylsimistä | bylsimisiä |
akkusatiivi | bylsiminen; bylsimisen |
bylsimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | bylsimisessä | bylsimisissä |
elatiivi | bylsimisestä | bylsimisistä |
illatiivi | bylsimiseen | bylsimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | bylsimisellä | bylsimisillä |
ablatiivi | bylsimiseltä | bylsimisiltä |
allatiivi | bylsimiselle | bylsimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | bylsimisenä (bylsimisnä) |
bylsimisinä |
translatiivi | bylsimiseksi | bylsimisiksi |
abessiivi | bylsimisettä | bylsimisittä |
instruktiivi | – | bylsimisin |
komitatiivi | – | bylsimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | bylsimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
bylsimis- |