Adjektiivi

muokkaa

clunyläinen (38) (ei vertailuasteita)

  1. Clunyn luostariin liittyvä; siellä kehittyneen uudistusliikkeen mukainen
    Paavi Gregorius VII:n aikana clunyläinen liike muodostui koko kirkkoon vaikuttavaksi uudistusliikkeeksi, edistäen siten voimakkaasti paavien valtapyyteitä heidän taistelussaan maallista valtaa vastaan.[1]

Ääntäminen

muokkaa
  • "klyniläinen"[2]

Käännökset

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

clunyläinen (38)

  1. clunyläisen liikkeen munkki
    Luostariverkoston nopea tiivistyminen 1000-luvulta lähtien johti kulttuuristen keskuksien syntyyn yhä useammilla alueilla. Erityisesti clunyläisten, kartusiaanien ja siterssiläisten ohjelmaan kuuluivat kirjallisen kulttuuriin vaaliminen ja kirjastojen kehittäminen.[3]

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi clunyläinen clunyläiset
genetiivi clunyläisen clunyläisten
clunyläisien
partitiivi clunyläistä clunyläisiä
akkusatiivi clunyläinen;
clunyläisen
clunyläiset
sisäpaikallissijat
inessiivi clunyläisessä clunyläisissä
elatiivi clunyläisestä clunyläisistä
illatiivi clunyläiseen clunyläisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi clunyläisellä clunyläisillä
ablatiivi clunyläiseltä clunyläisiltä
allatiivi clunyläiselle clunyläisille
muut sijamuodot
essiivi clunyläisenä
(clunyläisnä)
clunyläisinä
translatiivi clunyläiseksi clunyläisiksi
abessiivi clunyläisettä clunyläisittä
instruktiivi clunyläisin
komitatiivi clunyläisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo clunyläise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
clunyläis-

Käännökset

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Pietilä, A. J. Cluny (Digitoitu, Projekt Runeberg). Tietosanakirja. Tietosanakirja-osakeyhtiö. Helsinki. 1909–1922
  2. mt.: lukee: [klynī']
  3. Heikkilä, Tuomas & Niskanen, Samu. Euroopan synty. Keskiajan historia. Edita. Helsinki. 2004. ISBN 951-37-4182-6: s. 113