dekkari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- jännitysromaani, jonka keskeisenä osana on rikos ja sen selvittäminen
- (slangia, ammattislangia) rikospoliisin tutkija
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈdekːɑri/
- tavutus: dek‧ka‧ri
Yhdyssanoja
muokkaaTaivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | dekkari | dekkarit |
genetiivi | dekkarin | dekkarien dekkareiden dekkareitten |
partitiivi | dekkaria | dekkareita dekkareja |
akkusatiivi | dekkari; dekkarin |
dekkarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | dekkarissa | dekkareissa |
elatiivi | dekkarista | dekkareista |
illatiivi | dekkariin | dekkareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | dekkarilla | dekkareilla |
ablatiivi | dekkarilta | dekkareilta |
allatiivi | dekkarille | dekkareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | dekkarina | dekkareina |
translatiivi | dekkariksi | dekkareiksi |
abessiivi | dekkaritta | dekkareitta |
instruktiivi | – | dekkarein |
komitatiivi | – | dekkareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | dekkari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. jännitysromaani, jonka keskeisenä osana on rikos ja sen selvittäminen
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- dekkari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6