delegoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaadelegoiminen (38)
- teonnimi verbistä delegoida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | delegoiminen | delegoimiset |
| genetiivi | delegoimisen | delegoimisten delegoimisien |
| partitiivi | delegoimista | delegoimisia |
| akkusatiivi | delegoiminen; delegoimisen |
delegoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | delegoimisessa | delegoimisissa |
| elatiivi | delegoimisesta | delegoimisista |
| illatiivi | delegoimiseen | delegoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | delegoimisella | delegoimisilla |
| ablatiivi | delegoimiselta | delegoimisilta |
| allatiivi | delegoimiselle | delegoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | delegoimisena (delegoimisna) |
delegoimisina |
| translatiivi | delegoimiseksi | delegoimisiksi |
| abessiivi | delegoimisetta | delegoimisitta |
| instruktiivi | – | delegoimisin |
| komitatiivi | – | delegoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | delegoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
delegoimis- | |