demagnetoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaademagnetoiminen (38)
- teonnimi verbistä demagnetoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | demagnetoiminen | demagnetoimiset |
genetiivi | demagnetoimisen | demagnetoimisten demagnetoimisien |
partitiivi | demagnetoimista | demagnetoimisia |
akkusatiivi | demagnetoiminen; demagnetoimisen |
demagnetoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | demagnetoimisessa | demagnetoimisissa |
elatiivi | demagnetoimisesta | demagnetoimisista |
illatiivi | demagnetoimiseen | demagnetoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | demagnetoimisella | demagnetoimisilla |
ablatiivi | demagnetoimiselta | demagnetoimisilta |
allatiivi | demagnetoimiselle | demagnetoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | demagnetoimisena (demagnetoimisna) |
demagnetoimisina |
translatiivi | demagnetoimiseksi | demagnetoimisiksi |
abessiivi | demagnetoimisetta | demagnetoimisitta |
instruktiivi | – | demagnetoimisin |
komitatiivi | – | demagnetoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | demagnetoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
demagnetoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi demagnetoida + johdin -minen