Katso artikkeli Didaktiikka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

didaktiikka (9-A)[1]

  1. opetusoppi, kasvatustieteen osa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈdidɑkˌt̪iːkːɑ/
  • tavutus: di‧dak‧tiik‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi didaktiikka didaktiikat
genetiivi didaktiikan didaktiikkojen
(didaktiikkain)
partitiivi didaktiikkaa didaktiikkoja
akkusatiivi didaktiikka;
didaktiikan
didaktiikat
sisäpaikallissijat
inessiivi didaktiikassa didaktiikoissa
elatiivi didaktiikasta didaktiikoista
illatiivi didaktiikkaan didaktiikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi didaktiikalla didaktiikoilla
ablatiivi didaktiikalta didaktiikoilta
allatiivi didaktiikalle didaktiikoille
muut sijamuodot
essiivi didaktiikkana didaktiikkoina
translatiivi didaktiikaksi didaktiikoiksi
abessiivi didaktiikatta didaktiikoitta
instruktiivi didaktiikoin
komitatiivi didaktiikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo didaktiika-
vahva vartalo didaktiikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A