Suomi muokkaa

Katso artikkeli Didaktiikka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi muokkaa

didaktiikka (9-A)[1]

  1. opetusoppi, kasvatustieteen osa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈdidɑkˌt̪iːkːɑ/
  • tavutus: di‧dak‧tiik‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi didaktiikka didaktiikat
genetiivi didaktiikan didaktiikkojen
(didaktiikkain)
partitiivi didaktiikkaa didaktiikkoja
akkusatiivi didaktiikka;
didaktiikan
didaktiikat
sisäpaikallissijat
inessiivi didaktiikassa didaktiikoissa
elatiivi didaktiikasta didaktiikoista
illatiivi didaktiikkaan didaktiikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi didaktiikalla didaktiikoilla
ablatiivi didaktiikalta didaktiikoilta
allatiivi didaktiikalle didaktiikoille
muut sijamuodot
essiivi didaktiikkana didaktiikkoina
translatiivi didaktiikaksi didaktiikoiksi
abessiivi didaktiikatta didaktiikoitta
instruktiivi didaktiikoin
komitatiivi didaktiikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo didaktiika-
vahva vartalo didaktiikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A