Adjektiivi

muokkaa

differentiaali (5) (ei vertailuasteita)

  1. differentiaalinen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈdifːeˌrent̪iˌɑːli/
  • tavutus: dif‧fe‧ren‧ti‧aa‧li

Substantiivi

muokkaa

differentiaali (5)[1]

  1. (matematiikka) muuttujan tai funktion äärimmäisen pieni muutos, mikä voidaan merkitä df, jossa f on funktio

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi differentiaali differentiaalit
genetiivi differentiaalin differentiaalien
(differentiaalein)
partitiivi differentiaalia differentiaaleja
akkusatiivi differentiaali;
differentiaalin
differentiaalit
sisäpaikallissijat
inessiivi differentiaalissa differentiaaleissa
elatiivi differentiaalista differentiaaleista
illatiivi differentiaaliin differentiaaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi differentiaalilla differentiaaleilla
ablatiivi differentiaalilta differentiaaleilta
allatiivi differentiaalille differentiaaleille
muut sijamuodot
essiivi differentiaalina differentiaaleina
translatiivi differentiaaliksi differentiaaleiksi
abessiivi differentiaalitta differentiaaleitta
instruktiivi differentiaalein
komitatiivi differentiaaleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo differentiaali-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

differentiaalilaskenta, differentiaalioperaattori, differentiaalipsykologia, differentiaaliyhtälö

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5