diilaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaadiilaaminen (38)
- teonnimi verbistä diilata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | diilaaminen | diilaamiset |
genetiivi | diilaamisen | diilaamisten diilaamisien |
partitiivi | diilaamista | diilaamisia |
akkusatiivi | diilaaminen; diilaamisen |
diilaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | diilaamisessa | diilaamisissa |
elatiivi | diilaamisesta | diilaamisista |
illatiivi | diilaamiseen | diilaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | diilaamisella | diilaamisilla |
ablatiivi | diilaamiselta | diilaamisilta |
allatiivi | diilaamiselle | diilaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | diilaamisena (diilaamisna) |
diilaamisina |
translatiivi | diilaamiseksi | diilaamisiksi |
abessiivi | diilaamisetta | diilaamisitta |
instruktiivi | – | diilaamisin |
komitatiivi | – | diilaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | diilaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
diilaamis- |