dilatoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaadilatoiminen (38)
- teonnimi verbistä dilatoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | dilatoiminen | dilatoimiset |
genetiivi | dilatoimisen | dilatoimisten dilatoimisien |
partitiivi | dilatoimista | dilatoimisia |
akkusatiivi | dilatoiminen; dilatoimisen |
dilatoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | dilatoimisessa | dilatoimisissa |
elatiivi | dilatoimisesta | dilatoimisista |
illatiivi | dilatoimiseen | dilatoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | dilatoimisella | dilatoimisilla |
ablatiivi | dilatoimiselta | dilatoimisilta |
allatiivi | dilatoimiselle | dilatoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | dilatoimisena (dilatoimisna) |
dilatoimisina |
translatiivi | dilatoimiseksi | dilatoimisiksi |
abessiivi | dilatoimisetta | dilatoimisitta |
instruktiivi | – | dilatoimisin |
komitatiivi | – | dilatoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | dilatoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
dilatoimis- |