distinktio
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaadistinktio (3)
- asioiden erottaminen osa-alueisiin
- tämän tulos, osa-alue
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | distinktio | distinktiot |
| genetiivi | distinktion | distinktioiden distinktioitten |
| partitiivi | distinktiota | distinktioita |
| akkusatiivi | distinktio; distinktion |
distinktiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | distinktiossa | distinktioissa |
| elatiivi | distinktiosta | distinktioista |
| illatiivi | distinktioon | distinktioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | distinktiolla | distinktioilla |
| ablatiivi | distinktiolta | distinktioilta |
| allatiivi | distinktiolle | distinktioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | distinktiona | distinktioina |
| translatiivi | distinktioksi | distinktioiksi |
| abessiivi | distinktiotta | distinktioitta |
| instruktiivi | – | distinktioin |
| komitatiivi | – | distinktioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | distinktio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. asioiden erottaminen osa-alueisiin
|
Aiheesta muualla
muokkaa- distinktio Tieteen termipankissa