dominointi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈdomiˌnoi̯nt̪i/
- tavutus: do‧mi‧noin‧ti
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | dominointi | dominoinnit |
| genetiivi | dominoinnin | dominointien (dominointein) |
| partitiivi | dominointia | dominointeja |
| akkusatiivi | dominointi; dominoinnin |
dominoinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | dominoinnissa | dominoinneissa |
| elatiivi | dominoinnista | dominoinneista |
| illatiivi | dominointiin | dominointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | dominoinnilla | dominoinneilla |
| ablatiivi | dominoinnilta | dominoinneilta |
| allatiivi | dominoinnille | dominoinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | dominointina | dominointeina |
| translatiivi | dominoinniksi | dominoinneiksi |
| abessiivi | dominoinnitta | dominoinneitta |
| instruktiivi | – | dominoinnein |
| komitatiivi | – | dominointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | dominoinni- | |
| vahva vartalo | dominointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. dominoiminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- dominointi Kielitoimiston sanakirjassa