Substantiivi

muokkaa

dubbaus (39)[1]

  1. jälkiäänitys

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈdubːɑus/ tai /ˈdubːɑu̯s/
  • tavutus: dub‧ba‧us / dub‧baus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi dubbaus dubbaukset
genetiivi dubbauksen dubbausten
dubbauksien
partitiivi dubbausta dubbauksia
akkusatiivi dubbaus;
dubbauksen
dubbaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi dubbauksessa dubbauksissa
elatiivi dubbauksesta dubbauksista
illatiivi dubbaukseen dubbauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi dubbauksella dubbauksilla
ablatiivi dubbaukselta dubbauksilta
allatiivi dubbaukselle dubbauksille
muut sijamuodot
essiivi dubbauksena dubbauksina
translatiivi dubbaukseksi dubbauksiksi
abessiivi dubbauksetta dubbauksitta
instruktiivi dubbauksin
komitatiivi dubbauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo dubbaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
dubbaus-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39