Substantiivi

muokkaa

dublee (20)[1]

  1. kullalla päällystetty muusta metallista valmistettu esine

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈdubleː/
  • tavutus: dub‧lee

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi dublee dubleet
genetiivi dubleen dubleiden
dubleitten
partitiivi dubleeta dubleita
akkusatiivi dublee;
dubleen
dubleet
sisäpaikallissijat
inessiivi dubleessa dubleissa
elatiivi dubleesta dubleista
illatiivi dubleeseen
dubleehen
dubleisiin
dubleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi dubleella dubleilla
ablatiivi dubleelta dubleilta
allatiivi dubleelle dubleille
muut sijamuodot
essiivi dubleena dubleina
translatiivi dubleeksi dubleiksi
abessiivi dubleetta dubleitta
instruktiivi dublein
komitatiivi dubleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo dublee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kultadublee

Aiheesta muualla

muokkaa
  • dublee Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 20