duplikaatti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈdupliˌkɑːt̪ːi/
- tavutus: dup‧li‧kaat‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | duplikaatti | duplikaatit |
genetiivi | duplikaatin | duplikaattien (duplikaattein) |
partitiivi | duplikaattia | duplikaatteja |
akkusatiivi | duplikaatti; duplikaatin |
duplikaatit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | duplikaatissa | duplikaateissa |
elatiivi | duplikaatista | duplikaateista |
illatiivi | duplikaattiin | duplikaatteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | duplikaatilla | duplikaateilla |
ablatiivi | duplikaatilta | duplikaateilta |
allatiivi | duplikaatille | duplikaateille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | duplikaattina | duplikaatteina |
translatiivi | duplikaatiksi | duplikaateiksi |
abessiivi | duplikaatitta | duplikaateitta |
instruktiivi | – | duplikaatein |
komitatiivi | – | duplikaatteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | duplikaati- | |
vahva vartalo | duplikaatti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- duplikaatti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C