dyykkari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaadyykkari (6)
- jätteidenkeräilijä, henkilö joka elää toisten jätteillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | dyykkari | dyykkarit |
genetiivi | dyykkarin | dyykkarien dyykkareiden dyykkareitten |
partitiivi | dyykkaria | dyykkareita dyykkareja |
akkusatiivi | dyykkari; dyykkarin |
dyykkarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | dyykkarissa | dyykkareissa |
elatiivi | dyykkarista | dyykkareista |
illatiivi | dyykkariin | dyykkareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | dyykkarilla | dyykkareilla |
ablatiivi | dyykkarilta | dyykkareilta |
allatiivi | dyykkarille | dyykkareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | dyykkarina | dyykkareina |
translatiivi | dyykkariksi | dyykkareiksi |
abessiivi | dyykkaritta | dyykkareitta |
instruktiivi | – | dyykkarein |
komitatiivi | – | dyykkareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | dyykkari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. jätteidenkeräilijä
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- dyykkari Kielitoimiston sanakirjassa