edesottamus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈedesˌot̪ːɑmus/
- tavutus: e‧des‧ot‧ta‧mus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | edesottamus | edesottamukset |
genetiivi | edesottamuksen | edesottamusten edesottamuksien |
partitiivi | edesottamusta | edesottamuksia |
akkusatiivi | edesottamus; edesottamuksen |
edesottamukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | edesottamuksessa | edesottamuksissa |
elatiivi | edesottamuksesta | edesottamuksista |
illatiivi | edesottamukseen | edesottamuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | edesottamuksella | edesottamuksilla |
ablatiivi | edesottamukselta | edesottamuksilta |
allatiivi | edesottamukselle | edesottamuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | edesottamuksena | edesottamuksina |
translatiivi | edesottamukseksi | edesottamuksiksi |
abessiivi | edesottamuksetta | edesottamuksitta |
instruktiivi | – | edesottamuksin |
komitatiivi | – | edesottamuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | edesottamukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
edesottamus- |
Aiheesta muualla
muokkaa- edesottamus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39