edistyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaedistyminen (38)
- teonnimi verbistä edistyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | edistyminen | edistymiset |
genetiivi | edistymisen | edistymisten edistymisien |
partitiivi | edistymistä | edistymisiä |
akkusatiivi | edistyminen; edistymisen |
edistymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | edistymisessä | edistymisissä |
elatiivi | edistymisestä | edistymisistä |
illatiivi | edistymiseen | edistymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | edistymisellä | edistymisillä |
ablatiivi | edistymiseltä | edistymisiltä |
allatiivi | edistymiselle | edistymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | edistymisenä (edistymisnä) |
edistymisinä |
translatiivi | edistymiseksi | edistymisiksi |
abessiivi | edistymisettä | edistymisittä |
instruktiivi | – | edistymisin |
komitatiivi | – | edistymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | edistymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
edistymis- |