ehtyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaehtyminen (38)
- teonnimi verbistä ehtyä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ehtyminen | ehtymiset |
| genetiivi | ehtymisen | ehtymisten ehtymisien |
| partitiivi | ehtymistä | ehtymisiä |
| akkusatiivi | ehtyminen; ehtymisen |
ehtymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ehtymisessä | ehtymisissä |
| elatiivi | ehtymisestä | ehtymisistä |
| illatiivi | ehtymiseen | ehtymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ehtymisellä | ehtymisillä |
| ablatiivi | ehtymiseltä | ehtymisiltä |
| allatiivi | ehtymiselle | ehtymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ehtymisenä (ehtymisnä) |
ehtymisinä |
| translatiivi | ehtymiseksi | ehtymisiksi |
| abessiivi | ehtymisettä | ehtymisittä |
| instruktiivi | – | ehtymisin |
| komitatiivi | – | ehtymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ehtymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ehtymis- | |