ekko
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaekko (1)
- erityiskiinnostuksen kohde (aihe, josta autismikirjon henkilö on erityisen kiinnostunut)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ekko | ekkot |
genetiivi | ekkon | ekkojen |
partitiivi | ekkoa | ekkoja |
akkusatiivi | ekko; ekkon |
ekkot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ekkossa | ekkoissa |
elatiivi | ekkosta | ekkoista |
illatiivi | ekkoon | ekkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ekkolla | ekkoilla |
ablatiivi | ekkolta | ekkoilta |
allatiivi | ekkolle | ekkoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ekkona | ekkoina |
translatiivi | ekkoksi | ekkoiksi |
abessiivi | ekkotta | ekkoitta |
instruktiivi | – | ekkoin |
komitatiivi | – | ekkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ekko- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Norja
muokkaaSubstantiivi
muokkaaekko n.