eksponentti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaeksponentti (5)
- (matematiikka) potenssiin korotettaessa luku, joka määrittelee, kuinka monta kertaa luku kerrotaan itsellään
- Lausekkeessa 25 kantaluku on kaksi ja eksponentti viisi.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | eksponentti | eksponentit |
genetiivi | eksponentin | eksponenttien (eksponenttein) |
partitiivi | eksponenttia | eksponentteja |
akkusatiivi | eksponentti; eksponentin |
eksponentit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | eksponentissa | eksponenteissa |
elatiivi | eksponentista | eksponenteista |
illatiivi | eksponenttiin | eksponentteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | eksponentilla | eksponenteilla |
ablatiivi | eksponentilta | eksponenteilta |
allatiivi | eksponentille | eksponenteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | eksponenttina | eksponentteina |
translatiivi | eksponentiksi | eksponenteiksi |
abessiivi | eksponentitta | eksponenteitta |
instruktiivi | – | eksponentein |
komitatiivi | – | eksponentteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | eksponenti- | |
vahva vartalo | eksponentti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: eksponentiaalinen
Yhdyssanat
muokkaaVieruskäsitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- eksponentti Kielitoimiston sanakirjassa