Substantiivi

muokkaa

ekumeenisuus (40)

  1. se, että on ekumeeninen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈekuˌmeːnisuːs/
  • tavutus: e‧ku‧mee‧ni‧suus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ekumeenisuus ekumeenisuudet
genetiivi ekumeenisuuden ekumeenisuuksien
partitiivi ekumeenisuutta ekumeenisuuksia
akkusatiivi ekumeenisuus;
ekumeenisuuden
ekumeenisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi ekumeenisuudessa ekumeenisuuksissa
elatiivi ekumeenisuudesta ekumeenisuuksista
illatiivi ekumeenisuuteen ekumeenisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ekumeenisuudella ekumeenisuuksilla
ablatiivi ekumeenisuudelta ekumeenisuuksilta
allatiivi ekumeenisuudelle ekumeenisuuksille
muut sijamuodot
essiivi ekumeenisuutena ekumeenisuuksina
translatiivi ekumeenisuudeksi ekumeenisuuksiksi
abessiivi ekumeenisuudetta ekumeenisuuksitta
instruktiivi ekumeenisuuksin
komitatiivi ekumeenisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ekumeenisuude-
vahva vartalo ekumeenisuute-
konsonantti-
vartalo
ekumeenisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan ekumeeninen vartalosta ekumeenis- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa