elämöiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaelämöiminen (38)
- teonnimi verbistä elämöidä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | elämöiminen | elämöimiset |
| genetiivi | elämöimisen | elämöimisten elämöimisien |
| partitiivi | elämöimistä | elämöimisiä |
| akkusatiivi | elämöiminen; elämöimisen |
elämöimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | elämöimisessä | elämöimisissä |
| elatiivi | elämöimisestä | elämöimisistä |
| illatiivi | elämöimiseen | elämöimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | elämöimisellä | elämöimisillä |
| ablatiivi | elämöimiseltä | elämöimisiltä |
| allatiivi | elämöimiselle | elämöimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | elämöimisenä (elämöimisnä) |
elämöimisinä |
| translatiivi | elämöimiseksi | elämöimisiksi |
| abessiivi | elämöimisettä | elämöimisittä |
| instruktiivi | – | elämöimisin |
| komitatiivi | – | elämöimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | elämöimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
elämöimis- | |