elättävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä elättää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi elättävä elättävät
genetiivi elättävän elättävien
(elättäväin)
partitiivi elättävää elättäviä
akkusatiivi elättävä; elättävän elättävät
sisäpaikallissijat
inessiivi elättävässä elättävissä
elatiivi elättävästä elättävistä
illatiivi elättävään elättäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi elättävällä elättävillä
ablatiivi elättävältä elättäviltä
allatiivi elättävälle elättäville
muut sijamuodot
essiivi elättävänä elättävinä
translatiivi elättäväksi elättäviksi
abessiivi elättävättä elättävittä
instruktiivi elättävin
komitatiivi elättävine