elätteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaelätteleminen (38)
- teonnimi verbistä elätellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | elätteleminen | elättelemiset |
genetiivi | elättelemisen | elättelemisten elättelemisien |
partitiivi | elättelemistä | elättelemisiä |
akkusatiivi | elätteleminen; elättelemisen |
elättelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | elättelemisessä | elättelemisissä |
elatiivi | elättelemisestä | elättelemisistä |
illatiivi | elättelemiseen | elättelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | elättelemisellä | elättelemisillä |
ablatiivi | elättelemiseltä | elättelemisiltä |
allatiivi | elättelemiselle | elättelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | elättelemisenä (elättelemisnä) |
elättelemisinä |
translatiivi | elättelemiseksi | elättelemisiksi |
abessiivi | elättelemisettä | elättelemisittä |
instruktiivi | – | elättelemisin |
komitatiivi | – | elättelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | elättelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
elättelemis- |