elävöittäjä
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaaelävöittäjä (10)
- henkilö, joka elävöittää
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | elävöittäjä | elävöittäjät |
| genetiivi | elävöittäjän | elävöittäjien (elävöittäjäin) |
| partitiivi | elävöittäjää | elävöittäjiä |
| akkusatiivi | elävöittäjä; elävöittäjän |
elävöittäjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | elävöittäjässä | elävöittäjissä |
| elatiivi | elävöittäjästä | elävöittäjistä |
| illatiivi | elävöittäjään | elävöittäjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | elävöittäjällä | elävöittäjillä |
| ablatiivi | elävöittäjältä | elävöittäjiltä |
| allatiivi | elävöittäjälle | elävöittäjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | elävöittäjänä | elävöittäjinä |
| translatiivi | elävöittäjäksi | elävöittäjiksi |
| abessiivi | elävöittäjättä | elävöittäjittä |
| instruktiivi | – | elävöittäjin |
| komitatiivi | – | elävöittäjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | elävöittäjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaverbi elävöittää + johdin -jä
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka elävöittää
|