elehtiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaelehtiminen (38)
- teonnimi verbistä elehtiä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | elehtiminen | elehtimiset |
| genetiivi | elehtimisen | elehtimisten elehtimisien |
| partitiivi | elehtimistä | elehtimisiä |
| akkusatiivi | elehtiminen; elehtimisen |
elehtimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | elehtimisessä | elehtimisissä |
| elatiivi | elehtimisestä | elehtimisistä |
| illatiivi | elehtimiseen | elehtimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | elehtimisellä | elehtimisillä |
| ablatiivi | elehtimiseltä | elehtimisiltä |
| allatiivi | elehtimiselle | elehtimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | elehtimisenä (elehtimisnä) |
elehtimisinä |
| translatiivi | elehtimiseksi | elehtimisiksi |
| abessiivi | elehtimisettä | elehtimisittä |
| instruktiivi | – | elehtimisin |
| komitatiivi | – | elehtimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | elehtimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
elehtimis- | |