Substantiivi

muokkaa

elelijä (12)

  1. sellainen, joka elelee

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈeleˌlijæ/
  • tavutus: e‧le‧li‧jä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi elelijä elelijät
genetiivi elelijän elelijöiden
elelijöitten
(elelijäin)
partitiivi elelijää elelijöitä
akkusatiivi elelijä;
elelijän
elelijät
sisäpaikallissijat
inessiivi elelijässä elelijöissä
elatiivi elelijästä elelijöistä
illatiivi elelijään elelijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi elelijällä elelijöillä
ablatiivi elelijältä elelijöiltä
allatiivi elelijälle elelijöille
muut sijamuodot
essiivi elelijänä elelijöinä
translatiivi elelijäksi elelijöiksi
abessiivi elelijättä elelijöittä
instruktiivi elelijöin
komitatiivi elelijöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo elelijä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi elellä + johdin -(i)

Käännökset

muokkaa