Substantiivi

muokkaa

emännöitsijä (12)

  1. henkilö, joka emännöi
  2. kotitaloutta palkattuna hoitava nainen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈemænˌnøi̯t̪sijæ/
  • tavutus: e‧män‧nöit‧si‧jä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi emännöitsijä emännöitsijät
genetiivi emännöitsijän emännöitsijöiden
emännöitsijöitten
(emännöitsijäin)
partitiivi emännöitsijää emännöitsijöitä
akkusatiivi emännöitsijä;
emännöitsijän
emännöitsijät
sisäpaikallissijat
inessiivi emännöitsijässä emännöitsijöissä
elatiivi emännöitsijästä emännöitsijöistä
illatiivi emännöitsijään emännöitsijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi emännöitsijällä emännöitsijöillä
ablatiivi emännöitsijältä emännöitsijöiltä
allatiivi emännöitsijälle emännöitsijöille
muut sijamuodot
essiivi emännöitsijänä emännöitsijöinä
translatiivi emännöitsijäksi emännöitsijöiksi
abessiivi emännöitsijättä emännöitsijöittä
instruktiivi emännöitsijöin
komitatiivi emännöitsijöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo emännöitsijä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa