emiiri
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- arabimaissa käytetty arvonimi, sotapäällikkö, myöhemmin emiraatin monarkki
- islamististen sissiryhmien johtajistaan käyttämä termi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈemiːri/
- tavutus: e‧mii‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | emiiri | emiirit |
genetiivi | emiirin | emiirien emiireiden emiireitten |
partitiivi | emiiriä | emiireitä emiirejä |
akkusatiivi | emiiri; emiirin |
emiirit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | emiirissä | emiireissä |
elatiivi | emiiristä | emiireistä |
illatiivi | emiiriin | emiireihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | emiirillä | emiireillä |
ablatiivi | emiiriltä | emiireiltä |
allatiivi | emiirille | emiireille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | emiirinä | emiireinä |
translatiivi | emiiriksi | emiireiksi |
abessiivi | emiirittä | emiireittä |
instruktiivi | – | emiirein |
komitatiivi | – | emiireine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | emiiri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- emiiri Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6