Katso myös: émit, émît

Substantiivi

muokkaa

emit

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta emi

Englanti

muokkaa
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. emits
part. prees. emitting
imp. & part. perf. emitted

emit

  1. lähettää, päästää
    exhaust gas emitted by vehicles
    ajoneuvojen päästämät pakokaasut
  2. säteillä, emittoida (valoa)
    the wavelengths of light emitted by several gases
    kaasujen emittoimien valojen aallonpituudet

Liittyvät sanat

muokkaa

Latina

muokkaa

emit

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä emō

ēmit

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä emō