emo
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
emo (1)
- (runollinen) äiti
- eläimen (naaraspuolinen) vanhempi
- Kissaemo sai kuusi poikasta.
- Sorsaemo ohjaa poikasensa veteen.
- Emon huomassa pojat tuntevat olonsa turvatuksi.
- (mehiläishoito) kuningatar, ainoa jälkeläisiä tuottava naaras pesässä
- (tietotekniikka, slangia) emolevy
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈemo/
- tavutus: e‧mo
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | emo | emot |
| genetiivi | emon | emojen |
| partitiivi | emoa | emoja |
| akkusatiivi | emo; emon |
emot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | emossa | emoissa |
| elatiivi | emosta | emoista |
| illatiivi | emoon | emoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | emolla | emoilla |
| ablatiivi | emolta | emoilta |
| allatiivi | emolle | emoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | emona | emoina |
| translatiivi | emoksi | emoiksi |
| abessiivi | emotta | emoitta |
| instruktiivi | – | emoin |
| komitatiivi | – | emoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | emo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. äiti
|
Ks. äiti |
2. eläimen vanhempi
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
emoalus, emoeläin, emokasvi, emokissa, emolehmä, emolevy, emomaito, emomehiläinen, emosolu, emoyhtiö, jänisemo, kanaemo, keinoemo, koiraemo, lentoemo, lintuemo, luontoemo, maaemo, mehiläisemo, metsänemo, sorsaemo, vedenemo
Aiheesta muualla muokkaa
- emo Kielitoimiston sanakirjassa
Ainu muokkaa
Substantiivi muokkaa
emo
Etymologia muokkaa
Lähteet muokkaa
- Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
- Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.
Englanti muokkaa
Substantiivi muokkaa
emo (monikko emos)
- (slangia) tunteikkaiden ja melodisten punkyhtyeiden stereotyyppinen ihailija, itse yhtye tai niihin liittyvä alakulttuuri
Etymologia muokkaa
lyhennös sanasta emotional
Latina muokkaa
Verbi muokkaa
emō (III) (akt. prees. inf. emere, ind. perf. y. 1. p. ēmī, part. perf. emptus) (taivutus[luo])
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 389. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.