endemia
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaendemia (12)
- (lääketiede) jollakin alueella jatkuvasti esiintyvä, seudulle ominainen tauti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | endemia | endemiat |
genetiivi | endemian | endemioiden endemioitten (endemiain) |
partitiivi | endemiaa | endemioita |
akkusatiivi | endemia; endemian |
endemiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | endemiassa | endemioissa |
elatiivi | endemiasta | endemioista |
illatiivi | endemiaan | endemioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | endemialla | endemioilla |
ablatiivi | endemialta | endemioilta |
allatiivi | endemialle | endemioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | endemiana | endemioina |
translatiivi | endemiaksi | endemioiksi |
abessiivi | endemiatta | endemioitta |
instruktiivi | – | endemioin |
komitatiivi | – | endemioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | endemia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaEspanja
muokkaaSubstantiivi
muokkaaendemia f. (monikko endemias)