enteileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaenteileminen (38)
- teonnimi verbistä enteillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | enteileminen | enteilemiset |
genetiivi | enteilemisen | enteilemisten enteilemisien |
partitiivi | enteilemistä | enteilemisiä |
akkusatiivi | enteileminen; enteilemisen |
enteilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | enteilemisessä | enteilemisissä |
elatiivi | enteilemisestä | enteilemisistä |
illatiivi | enteilemiseen | enteilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | enteilemisellä | enteilemisillä |
ablatiivi | enteilemiseltä | enteilemisiltä |
allatiivi | enteilemiselle | enteilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | enteilemisenä (enteilemisnä) |
enteilemisinä |
translatiivi | enteilemiseksi | enteilemisiksi |
abessiivi | enteilemisettä | enteilemisittä |
instruktiivi | – | enteilemisin |
komitatiivi | – | enteilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | enteilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
enteilemis- |