epääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaepääminen (38)
- teonnimi verbistä evätä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | epääminen | epäämiset |
genetiivi | epäämisen | epäämisten epäämisien |
partitiivi | epäämistä | epäämisiä |
akkusatiivi | epääminen; epäämisen |
epäämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | epäämisessä | epäämisissä |
elatiivi | epäämisestä | epäämisistä |
illatiivi | epäämiseen | epäämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | epäämisellä | epäämisillä |
ablatiivi | epäämiseltä | epäämisiltä |
allatiivi | epäämiselle | epäämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | epäämisenä (epäämisnä) |
epäämisinä |
translatiivi | epäämiseksi | epäämisiksi |
abessiivi | epäämisettä | epäämisittä |
instruktiivi | – | epäämisin |
komitatiivi | – | epäämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | epäämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
epäämis- |
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Artikkeli 3726 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa