epäillyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä epäillä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi epäillyt epäilleet
genetiivi epäilleen epäilleiden
epäilleitten
partitiivi epäillyttä epäilleitä
akkusatiivi epäillyt; epäilleen epäilleet
sisäpaikallissijat
inessiivi epäilleessä epäilleissä
elatiivi epäilleestä epäilleistä
illatiivi epäilleeseen epäilleisiin
epäilleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi epäilleellä epäilleillä
ablatiivi epäilleeltä epäilleiltä
allatiivi epäilleelle epäilleille
muut sijamuodot
essiivi epäilleenä epäilleinä
translatiivi epäilleeksi epäilleiksi
abessiivi epäilleettä epäilleittä
instruktiivi epäillein
komitatiivi epäilleine

Verbi

epäillyt

  1. monikkomuoto sanasta epäilty (joka on passiivin partisiipin perfekti verbistä epäillä)