Redirect arrow without text.svg
Katso myös: -era, Era ja erä


EnglantiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

era (monikko eras)

  1. ajanjakso
  2. aikakausi
  3. ajanlasku
  4. aika
  5. käännekohta

Liittyvät sanatMuokkaa

EspanjaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

era f. (monikko eras)

  1. aikakausi, aika
    Ha empezado una nueva era para nuestro país
  2. ~ común, ~ cristiana, ~ de Cristo jälkeen ajanlaskun alun

EtymologiaMuokkaa

latinan sanasta aera (DRAE)

SubstantiiviMuokkaa

era f. (monikko eras)

  1. puimatanner

EtymologiaMuokkaa

latinan sanasta area (DRAE)

VerbiMuokkaa

era

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ser
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ser

ItaliaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

era f. (monikko ere)

  1. aikakausi

VerbiMuokkaa

era

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä essere

PortugaliMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

era f. (monikko eras)

  1. aikakausi

RomaniaMuokkaa

VerbiMuokkaa

era

  1. (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan imperfekti verbistä fi

RuotsiMuokkaa

PronominiMuokkaa

era

  1. (possessiivinen) monikkomuoto sanasta er; teidän ... -nne
    era barn – teidän lapsenne (kun puhutaan monesta lapsesta)

ViroMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

era (yhdyssanan alkuosana)

  1. yksityis-, yksityinen; ykstyisomisteinen
    eraettevõtjayksityisyrittäjä
    erahaiglayksityissairaala
    erasektor – yksityinen sektori
  2. yksityis- yksityinen; yksilöllinen, ei ammatillinen, henkilökohtainen
    eraeluyksityiselämä
    eravisiityksityisvierailu
  3. eri- erillinen; sivu-; itsenäinen;
    erasissekäiksivusisäänkäynti
  4. siviili, ei sotilaallinen
    erarõivassiviilipuku, siviilivaatteet

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • era Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa