erakoituminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaerakoituminen (38)
- teonnimi verbistä erakoitua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | erakoituminen | erakoitumiset |
genetiivi | erakoitumisen | erakoitumisten erakoitumisien |
partitiivi | erakoitumista | erakoitumisia |
akkusatiivi | erakoituminen; erakoitumisen |
erakoitumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | erakoitumisessa | erakoitumisissa |
elatiivi | erakoitumisesta | erakoitumisista |
illatiivi | erakoitumiseen | erakoitumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | erakoitumisella | erakoitumisilla |
ablatiivi | erakoitumiselta | erakoitumisilta |
allatiivi | erakoitumiselle | erakoitumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | erakoitumisena (erakoitumisna) |
erakoitumisina |
translatiivi | erakoitumiseksi | erakoitumisiksi |
abessiivi | erakoitumisetta | erakoitumisitta |
instruktiivi | – | erakoitumisin |
komitatiivi | – | erakoitumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | erakoitumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
erakoitumis- |