Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

erehtymättömyys (40)

  1. se, että on erehtymätön

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi erehtymättömyys erehtymättömyydet
genetiivi erehtymättömyyden erehtymättömyyksien
partitiivi erehtymättömyyttä erehtymättömyyksiä
akkusatiivi erehtymättömyys;
erehtymättömyyden
erehtymättömyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi erehtymättömyydessä erehtymättömyyksissä
elatiivi erehtymättömyydestä erehtymättömyyksistä
illatiivi erehtymättömyyteen erehtymättömyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi erehtymättömyydellä erehtymättömyyksillä
ablatiivi erehtymättömyydeltä erehtymättömyyksiltä
allatiivi erehtymättömyydelle erehtymättömyyksille
muut sijamuodot
essiivi erehtymättömyytenä erehtymättömyyksinä
translatiivi erehtymättömyydeksi erehtymättömyyksiksi
abessiivi erehtymättömyydettä erehtymättömyyksittä
instruktiivi erehtymättömyyksin
komitatiivi erehtymättömyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo erehtymättömyyde-
vahva vartalo erehtymättömyyte-
konsonantti-
vartalo
erehtymättömyyt-

Etymologia muokkaa

sanan erehtymätön vartalosta erehtymättöm- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa