eriarvoistuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaeriarvoistuminen (38)
- teonnimi verbistä eriarvoistua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | eriarvoistuminen | eriarvoistumiset |
genetiivi | eriarvoistumisen | eriarvoistumisten eriarvoistumisien |
partitiivi | eriarvoistumista | eriarvoistumisia |
akkusatiivi | eriarvoistuminen; eriarvoistumisen |
eriarvoistumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | eriarvoistumisessa | eriarvoistumisissa |
elatiivi | eriarvoistumisesta | eriarvoistumisista |
illatiivi | eriarvoistumiseen | eriarvoistumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | eriarvoistumisella | eriarvoistumisilla |
ablatiivi | eriarvoistumiselta | eriarvoistumisilta |
allatiivi | eriarvoistumiselle | eriarvoistumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | eriarvoistumisena (eriarvoistumisna) |
eriarvoistumisina |
translatiivi | eriarvoistumiseksi | eriarvoistumisiksi |
abessiivi | eriarvoistumisetta | eriarvoistumisitta |
instruktiivi | – | eriarvoistumisin |
komitatiivi | – | eriarvoistumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | eriarvoistumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
eriarvoistumis- |
Etymologia
muokkaa- verbi eriarvoistua + johdin -minen