eronto
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (vanhahtava, kielitiede) eksessiivi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈeront̪o/
- tavutus: e‧ron‧to
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | eronto | eronnot |
genetiivi | eronnon | erontojen |
partitiivi | erontoa | erontoja |
akkusatiivi | eronto; eronnon |
eronnot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | eronnossa | eronnoissa |
elatiivi | eronnosta | eronnoista |
illatiivi | erontoon | erontoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | eronnolla | eronnoilla |
ablatiivi | eronnolta | eronnoilta |
allatiivi | eronnolle | eronnoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | erontona | erontoina |
translatiivi | eronnoksi | eronnoiksi |
abessiivi | eronnotta | eronnoitta |
instruktiivi | – | eronnoin |
komitatiivi | – | erontoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | eronno- | |
vahva vartalo | eronto- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. eksessiivi
Ks. eksessiivi |