eskadroona
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
eskadroona (10)
- ratsuväen perusyksikkö, joka vastaa jalkaväen komppaniaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈes.kɑdˌroː.nɑ/
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eskadroona | eskadroonat |
| genetiivi | eskadroonan | eskadroonien (eskadroonain) |
| partitiivi | eskadroonaa | eskadroonia |
| akkusatiivi | eskadroona; eskadroonan |
eskadroonat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | eskadroonassa | eskadroonissa |
| elatiivi | eskadroonasta | eskadroonista |
| illatiivi | eskadroonaan | eskadrooniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | eskadroonalla | eskadroonilla |
| ablatiivi | eskadroonalta | eskadroonilta |
| allatiivi | eskadroonalle | eskadroonille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | eskadroonana | eskadroonina |
| translatiivi | eskadroonaksi | eskadrooniksi |
| abessiivi | eskadroonatta | eskadroonitta |
| instruktiivi | – | eskadroonin |
| komitatiivi | – | eskadroonine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | eskadroona- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- eskadroona Kielitoimiston sanakirjassa