esteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaesteleminen (38)
- teonnimi verbistä estellä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | esteleminen | estelemiset |
| genetiivi | estelemisen | estelemisten estelemisien |
| partitiivi | estelemistä | estelemisiä |
| akkusatiivi | esteleminen; estelemisen |
estelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | estelemisessä | estelemisissä |
| elatiivi | estelemisestä | estelemisistä |
| illatiivi | estelemiseen | estelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | estelemisellä | estelemisillä |
| ablatiivi | estelemiseltä | estelemisiltä |
| allatiivi | estelemiselle | estelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | estelemisenä (estelemisnä) |
estelemisinä |
| translatiivi | estelemiseksi | estelemisiksi |
| abessiivi | estelemisettä | estelemisittä |
| instruktiivi | – | estelemisin |
| komitatiivi | – | estelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | estelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
estelemis- | |