Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

estoisuus (40)

  1. se, että on estoinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈest̪oi̯suːs/
  • tavutus: es‧toi‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi estoisuus estoisuudet
genetiivi estoisuuden estoisuuksien
partitiivi estoisuutta estoisuuksia
akkusatiivi estoisuus;
estoisuuden
estoisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi estoisuudessa estoisuuksissa
elatiivi estoisuudesta estoisuuksista
illatiivi estoisuuteen estoisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi estoisuudella estoisuuksilla
ablatiivi estoisuudelta estoisuuksilta
allatiivi estoisuudelle estoisuuksille
muut sijamuodot
essiivi estoisuutena estoisuuksina
translatiivi estoisuudeksi estoisuuksiksi
abessiivi estoisuudetta estoisuuksitta
instruktiivi estoisuuksin
komitatiivi estoisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo estoisuude-
vahva vartalo estoisuute-
konsonantti-
vartalo
estoisuut-

Etymologia muokkaa

sanan estoinen vartalosta estois- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa