etiketti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- seuraelämän sääntöjen kokonaisuus; vallitsevat tavat, käytöskaavat ja -muodot
- nimilappu tai muu esineeseen t. tuotteeseen kiinnitettävä näkyvä tunniste, jossa on tuotetietoja yms.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈet̪iˌket̪ːi/
- tavutus: e‧ti‧ket‧ti
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | etiketti | etiketit |
| genetiivi | etiketin | etikettien (etikettein) |
| partitiivi | etikettiä | etikettejä |
| akkusatiivi | etiketti; etiketin |
etiketit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | etiketissä | etiketeissä |
| elatiivi | etiketistä | etiketeistä |
| illatiivi | etikettiin | etiketteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | etiketillä | etiketeillä |
| ablatiivi | etiketiltä | etiketeiltä |
| allatiivi | etiketille | etiketeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | etikettinä | etiketteinä |
| translatiivi | etiketiksi | etiketeiksi |
| abessiivi | etiketittä | etiketeittä |
| instruktiivi | – | etiketein |
| komitatiivi | – | etiketteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | etiketi- | |
| vahva vartalo | etiketti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- etiketti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C