etnologi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
etnologi (5)
- etnologian tutkija, kansatieteilijä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈet̪noˌlogi/
- tavutus: et‧no‧lo‧gi
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | etnologi | etnologit |
genetiivi | etnologin | etnologien (etnologein) |
partitiivi | etnologia | etnologeja |
akkusatiivi | etnologi; etnologin |
etnologit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | etnologissa | etnologeissa |
elatiivi | etnologista | etnologeista |
illatiivi | etnologiin | etnologeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | etnologilla | etnologeilla |
ablatiivi | etnologilta | etnologeilta |
allatiivi | etnologille | etnologeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | etnologina | etnologeina |
translatiivi | etnologiksi | etnologeiksi |
abessiivi | etnologitta | etnologeitta |
instruktiivi | – | etnologein |
komitatiivi | – | etnologeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | etnologi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. etnologian tutkija
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- etnologi Kielitoimiston sanakirjassa
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
etnologi yl.
Liittyvät sanat muokkaa
Norja muokkaa
Substantiivi muokkaa
etnologi
Tanska muokkaa
Substantiivi muokkaa
etnologi n. (yks. määr. etnologiet [luo], mon. epämäär. etnologi, mon. määr. etnologiene [luo])