Substantiivi

muokkaa

etymologi (5)

  1. (kielitiede) etymologian tutkija

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi etymologi etymologit
genetiivi etymologin etymologien
(etymologein)
partitiivi etymologia etymologeja
akkusatiivi etymologi;
etymologin
etymologit
sisäpaikallissijat
inessiivi etymologissa etymologeissa
elatiivi etymologista etymologeista
illatiivi etymologiin etymologeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi etymologilla etymologeilla
ablatiivi etymologilta etymologeilta
allatiivi etymologille etymologeille
muut sijamuodot
essiivi etymologina etymologeina
translatiivi etymologiksi etymologeiksi
abessiivi etymologitta etymologeitta
instruktiivi etymologein
komitatiivi etymologeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo etymologi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

etymologi yl. (3) (yks. määr. etymologin [luo], mon. epämäär. etymologier [luo], mon. määr. etymologierna [luo])

  1. (kielitiede) etymologia

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /etʏmʊlʊˈgiː/

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • etymologi Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)