Substantiivi

muokkaa

förskotti (5-C)[1]

  1. (arkikieltä) ennakko(maksu); etenkin palkkaennakko

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈførskot̪ːi/
  • tavutus: förs‧kot‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi förskotti förskotit
genetiivi förskotin förskottien
(förskottein)
partitiivi förskottia förskotteja
akkusatiivi förskotti;
förskotin
förskotit
sisäpaikallissijat
inessiivi förskotissa förskoteissa
elatiivi förskotista förskoteista
illatiivi förskottiin förskotteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi förskotilla förskoteilla
ablatiivi förskotilta förskoteilta
allatiivi förskotille förskoteille
muut sijamuodot
essiivi förskottina förskotteina
translatiivi förskotiksi förskoteiksi
abessiivi förskotitta förskoteitta
instruktiivi förskotein
komitatiivi förskotteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo förskoti-
vahva vartalo förskotti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C